Haluan dominoida

Elämää. En sinua. Sitä suuntaa mihin tämä tarina etenee. Ei ole tarkoitus hakata suunnitelmaa kiveen, koska elämä ei vain mene sillä tavalla. Puhun nyt valinnoista, joita meillä kaikilla on päivittäin edessä. Kokemus ja tuntuma on opettanut, että missään nimessä kaikelle ei kannata sanoa kyllä. Muistan vielä ne ajat kuin eilisen kun yes oli todellakin yes. Ei ollut kykyä nähdä metsää puilta ja pitkäjänteisyys puuttui. Enää ei puutu, nyt on vain ja ainoastaan pitkäjänteisyyttä.

Sinä pystyt hallitsemaan elämääsi. Et totaalisesti, mutta päätösten osalta. Minä ajattelen asioita aina siten, että miten tämä kyseinen valinta vie minua kohti päämäärää. Jos valinnasta ei ole hyötyä, en tee sitä. Jos tietyn ihmisen tapaaminen arvioni mukaan ei edistä tavoitettani, en tapaa tätä ihmistä. Laskelmoitua? Ei ole muuta vaihtoehtoa, koska meillä kaikilla on sama 24 tunnin periodi käytössä per päivä. Jos aikaa menee hukkaan, et tule koskaan saamaan sitä menetystä takaisin.

Dominointi tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että valitsee seuransa: Ympäröit itsesi niillä ihmisillä, jotka auttavat sinua, tukevat sinua, rakastavat sinua eivätkä koskaan puhu pahaa sinusta. Minulle se ei ole ollut aina helppoa, mutta matkalla on opittu. Ja se oppiminen tuntuu pirun hyvältä! Minä ja sinä ansaitsemme elämän, joka on meidän näköisemme: Se tarkoittaa sitä, että härkää on otettu sarvista niin tiukasti, että kovinkaan ravistelu ei heilauta sinua pois kyydistä.

Tuomas

Liikkua täytyy silti

Kirjoitettu 3.10.2017

Istun tässä junassa Schynige Plattelta kohti Interlakenia. Heräsin aamulla valtavaan vesisateeseen ja etureisijumiin, joka sai alkunsa eilisestä alamäkijuoksusta: Missasin viimeisen junan Kleine Scheideggiltä kohti Grindelwaldia ja ainoa keino päästä samana iltana Interlakeniin oli juosta reilut 12km ja 1000 metriä alaspäin. Päätös piti tehdä heti ja se päätös oli positiivinen juoksun kannalta.

Oli jo periaatteessa pimeää ja Eiger, Mönch ja Jungfrau olivat menossa piiloon. Ajattelin siitä huolimatta juosta outoa reittiä alas, koska tiesin jo etukäteen kokemuksen olevan ja tulevan ainutlaatuiseksi. En tiedä reittiä, ei ole valoja, on vain perstuntuma siitä mihin pitäisi suunnata. On mentävä ja tehtävä heti, koska tilaisuus voi mennä muuten ohitse. Minä olen päättänyt mennä ja tehdä vaikka ulkopuolella tapahtuisi mitä.

Takaisin etureisijumiin ja kaatosateeseen. Oli myös valtava väsymys, koska olen täällä tekemässä pioneerityötä ja luomassa tuotteita sinulle. Mutta vaikka väsymys on päällä, pitää sinun syödä ja liikahtaa: Nämä on ne ainoat keinot, joilla pelaat itsellesi hyvän tilanteen myös seuraaville päiville. Jätäppä liikkumatta, ideoimatta, katsomatta uudet paikat ja mahdollisuudet, syömättä: Mikään ei etene itsestään ilman tasaisen säännöllistä toteuttamista. Ei palautuminen eivätkä liioin liiketoimet.

Tuomas