Progression suurin este

Suurin este progressiolle on helppous sen sijaan, että tehtäisiin asioita, jotka on vaikeita ja haastavia.

Ihmisen perusluonteeseen kuuluu olla mukavuudenhaluinen, näin se ainakin nykymaailmassa on. Ei tarvitse tehdä mitään haastavaa ellei halua, koska kaikki on helposti saatavilla. Voi lähettää viestin sen sijaan että menee vierailulle ystävän luo. On mahdollista tilata ruokaa kotiovelle valmiiksi pakattuna vaikka koko viikolle. Voi mennä autolla salille polkemaan kuntopyörää vaikka lenkkipolku olisi vieressä. Vuorelle voi mennä hissillä ilman että kiikkuisi metriäkään. On se vain iisiä, aivan liian helppoa. Ainaisten helpotusten etsiminen laiskistaa ihmistä, eihän meidän kohta edes tarvitse ajatella, koska tulevaisuudessa se tehdään meidän puolesta

Aika kovia sanoja ja arvioita voisi joku ajatella. Mutta pysähdyppä hetkeksi ja mieti voisiko näissä ajatuksissa ollakin jotain järkeä? En aio itse olla kehityksen tiellä, mutta haluan että näitä asioita ajatellaan. Kaikki kehitys ei voi olla automaattisesti hyvästä eikä kaikkea kehitystä pidä automaattisesti niellä purematta. Palaan otsikkoon eli progression suurimpaan esteeseen: Helppouteen. Ehkä se onkin tarkoitus, että esim.valmentajasta tehdään tarpeeton äppien ja muiden automatisoitujen ratkaisujen avulla. Mutta kyllä minä ainakin haluan kovasti uskoa, että asioit mieluummin ihmisen kuin puhuvan pään kanssa.

Se mitä ympärillä tapahtuu ja mihin kehitys suuntautuu, on meistä itsestämme kiinni. Suositko esim.hotellia, jossa on henkilökuntaa vai menetkö kylmään hotelliin? Soitatko kaverille vai laitatko hänelle viestin? Käveletkö töihin tai treeneihin vai menetkö sinne aina autolla? Ostatko valmiin smoothien vai teetkö sen itse? Näihin on helppo vastata, että kun ei tarvitse. Sinähän haluat vastauksen ja tuloksen heti. Nii-in, siinä tämän jutun ydin nimenomaan oli. Ehkä minun kovalevy vain on viritetty eri tavalla, koska en odota mitään heti. Annan asioille aikaa ja hyväksyn sen vaikean ja haastavan tien, jonka läpi tuloksiin päästään. En yritä kertoa sinulle mitä tehdä, annan vain esimerkkejä ja ajattelemisen aihetta.

Instant gratification is our modern day devil.

Tuomas

Ratkaisu energiankäytön vähenemiseen

Kun vuodet vierivät, on itsestäänselvää että energiantarve ja -käyttö yleisellä tasolla vähenevät. Energiaa tarvitaan edelleenkin päivän rasituksista palautumiseen ja terveyden ylläpitämiseen, enää sitä ei tarvita aikuisena esimerkiksi kasvutekijöiden luomiseen ja valtavan aktiviteettimäärän kattamiseen. Tässä se pullonkaula juuri onkin: Tavallisia istumatyötä tekeviä ihmisiä kehotetaan syömään kolmen tunnin välein, kun todellisuudessa syömistä tulisi vähentää ja järkeistää. Väärät viestit saavat aikaan katastrofaalista sekaannusta.

Myönnän toki, että olen antanut vuosien varrella ohjeita pitää huolen tasaisesta ja rytmikkäästä syömisestä. Sellaiset ohjeet ovat menneet aina ihmisille, jotka sitä ovat tarvinneet: Valtavasti liikkuvat, ne joilla on sairauksia tai ne joilla ei ole minkäänlaista tolkkua rytmeissään. Tässä unohtuu usein yksi oleellinen asia: Terveen nälän näkeminen, se on erittäin tärkeää. Syöminen suhteutettuna aktiivisuuteen on usein kadoksissa, pitää muistaa että suurin osa nykytyöstä (=suurin osa päivästä) on istumista ja makaamista.

Autolla töihin, autolla kotiin, autolla kauppaan ja autolla harrastuksiin. Erilaiset ’aktivoivat’ äpit, jotka kuitenkin passivoivat, lisääväthän ne näyttöjen edessä vietettyä aikaa entisestään. Niin, koitetaanpa pysyä asiassa: Mikä se ratkaisu nyt sitten olikaan? Niitä tuli monta, mutta tärkein on se, että opi näkemään nälkää. Kehosi toiminta optimoituu ja kehosi käyttää ravintoaineet paremmin hyödykseen. Tosi tarina. Jos olet sisäihminen, syö vähemmän. Jos olet ulkoihminen, syö enemmän. Ronski jako, näin se kuitenkin menee. On hyvin todennäköistä, että kun astut ulos ovesta, olet huomattavasti aktiivisempi kuin sisätiloissa.

Tuomas

Druck