Joka aamu uuteen taistoon

Olen taistelukentällä. Vieraalla maalla vieraana tekijänä. Totaalisen ulkopuolisena. Omassa hotellivankilassani. Tieto siitä mitä enemmän, järkevämmin ja ennen kaikkea paremmin asiani täällä hoidan, sitä enemmän vapautta luon itselleni ja voin olla missä haluan ja miten haluan. Eniten haluan olla perheeni kanssa ja petrata yhteisiä juttuja. Tämä on minun uhraukseni.

Joka aamu kun avaan silmäni, hyppään tälle taisteluareenalle. Olen kuvainnollisesti alasti, siitä tilasta pidän. Mitä se saa aikaan on se, että sinua ei kiinnosta ihmisten hämmästely, pohdinta, puheet. Ei ollenkaan. Sinua kiinnostaa ainoastaan selvittää kuka on se henkilö, joka uskoo, luottaa ja ymmärtää noita sinun juttujasi. Kaikki muu tohina ja puhe ympärillä on toissijaista, haluan tietää kuka sinä olet ja miten voin sinua auttaa.

Kaikki meistä tarvitsevat apua. Toiset fyysistä, jotkut henkistä, kenties rahallista. Minun apu sinulle on kombinaatio luontoa, matkailua ja hyvinvointia kokonaisuutena. Ymmärrän kyllä hyvin, että voi olla pelokasta pysähtyä ja miettiä elämän kulkua ja omia tekemisiä. Mutta kun sen tekee, on avoin ja kuuntelee, ei enää koskaan halua palata edelliseen. Ehkä tämä on sitä muutosjohtamista, mene ja tiedä. Mutta muutos omassa toiminnassa parempaan ei voi olla koskaan huono asia.

Tuomas