Rentouden kautta tuloksiin

Muistan sen päivän kuin eilisen: Olin kuntovalmentajaurani alkumetreillä eli toisin sanoen vielä täysi raakile. Minulle oli opetettu, miten asiakkaat tulisi testata ennen valmennuksen aloittamista, siihen oli hyvinkin spesifit ohjeet. Minähän tein työtä käskettyä, koska kokeneemmat olivat näin opettaneet. Oli punnitusta, mittanauhaa, sykkeiden testaamista ja verenpaineen mittaamista. Tärkeitä asioita sinänsä tottakai. Mutta oliko se oleellista tai tarpeellista isossa kuvassa?

Mahdollisesti juurikin alkuvaiheessa, mutta vuosi vuodelta aloin ymmärtämään paremmin. Huomasin, että koko alahan on rakennettu mittareiden ja mittaamisen ympärille sen sijaan, että opetettaisiin itsensä kuuntelemista. Miksi se oli ja on edelleen suurelta osin näin? Siksi, koska mittareiden seuraaminen on helpompaa. Ei tarvitse kuunnella itseä tai analysoida kehon ääniä, koska kaiken informaation saa digitaalisessa muodossa. Helposti, nopeasti ja erittäin vaivattomasti. Heti! Sitähän sinä haluat.

Minun romanttinen ajatus on se, että sinä et tarvitse näitä mittaamisia. Ilman niitä olet vapaa, pystyt ottamaan kaiken hyvinvointiin liittyvän rennommin ja voit keskittyä oleelliseen. Sitähän sanotaan, että kaikki pitää pystyä mittaamaan. Ehkä taloudessa, mutta hyvinvointiin se ei päde. Keskittyisin mieluummin siihen, että päivittäinen tekeminen ja liikkuminen on tarpeeksi laadukasta, monipuolista ja riittävää. Se vapauttaa paljon voimavaroja, kun sykettä, etäisyyttä tai painoa ei vaan mittaa. Etkö usko? Kokeile vapaasti kuukausi ja kerro sen jälkeen miltä tuntui: Koitko vähemmän stressiä, voitko paremmin ja oliko sinulla kiireettömämpi olo?

Tuomas

Progression suurin este

Suurin este progressiolle on helppous sen sijaan, että tehtäisiin asioita, jotka on vaikeita ja haastavia.

Ihmisen perusluonteeseen kuuluu olla mukavuudenhaluinen, näin se ainakin nykymaailmassa on. Ei tarvitse tehdä mitään haastavaa ellei halua, koska kaikki on helposti saatavilla. Voi lähettää viestin sen sijaan että menee vierailulle ystävän luo. On mahdollista tilata ruokaa kotiovelle valmiiksi pakattuna vaikka koko viikolle. Voi mennä autolla salille polkemaan kuntopyörää vaikka lenkkipolku olisi vieressä. Vuorelle voi mennä hissillä ilman että kiikkuisi metriäkään. On se vain iisiä, aivan liian helppoa. Ainaisten helpotusten etsiminen laiskistaa ihmistä, eihän meidän kohta edes tarvitse ajatella, koska tulevaisuudessa se tehdään meidän puolesta

Aika kovia sanoja ja arvioita voisi joku ajatella. Mutta pysähdyppä hetkeksi ja mieti voisiko näissä ajatuksissa ollakin jotain järkeä? En aio itse olla kehityksen tiellä, mutta haluan että näitä asioita ajatellaan. Kaikki kehitys ei voi olla automaattisesti hyvästä eikä kaikkea kehitystä pidä automaattisesti niellä purematta. Palaan otsikkoon eli progression suurimpaan esteeseen: Helppouteen. Ehkä se onkin tarkoitus, että esim.valmentajasta tehdään tarpeeton äppien ja muiden automatisoitujen ratkaisujen avulla. Mutta kyllä minä ainakin haluan kovasti uskoa, että asioit mieluummin ihmisen kuin puhuvan pään kanssa.

Se mitä ympärillä tapahtuu ja mihin kehitys suuntautuu, on meistä itsestämme kiinni. Suositko esim.hotellia, jossa on henkilökuntaa vai menetkö kylmään hotelliin? Soitatko kaverille vai laitatko hänelle viestin? Käveletkö töihin tai treeneihin vai menetkö sinne aina autolla? Ostatko valmiin smoothien vai teetkö sen itse? Näihin on helppo vastata, että kun ei tarvitse. Sinähän haluat vastauksen ja tuloksen heti. Nii-in, siinä tämän jutun ydin nimenomaan oli. Ehkä minun kovalevy vain on viritetty eri tavalla, koska en odota mitään heti. Annan asioille aikaa ja hyväksyn sen vaikean ja haastavan tien, jonka läpi tuloksiin päästään. En yritä kertoa sinulle mitä tehdä, annan vain esimerkkejä ja ajattelemisen aihetta.

Instant gratification is our modern day devil.

Tuomas